kirjat

valokuvat


suakkunoita

Pilvipolun kennel


maatiaiset

sh-ori Pilven Poika




arkisto

yhteystiedot

Näyttelyssä on kuvia kymmenestä paikasta Kolilta. Yritä tunnistaa paikat ja kirjaa näyttelyluetteloon. Lopuksi voit itse tarkastaa oikeat vastaukset ja paikallistaa ne kartalta. Jos tulette porukalla, järjestäkää kilpailu Koli-tuntemuksesta!

Tervetuloa !

Pahkapeikon vieraana

eli tarinaa siitä, miten valokuvat ovat syntyneet

Elokuisena lauantaina illan valo houkuttelee minua vaaralle. Nousen pohjoisen puolen synkkää polkua. Koirat napsivat mustikoita rinnettä kavutessamme. Tiheikössä kanalinnut kahahtavat siipiään läpsytellen lentoon. Suunnittelen kulkevani harjun yli reipasta vauhtia, että ennätän kotiin ennen pimeää. Polku laskeutuu pieneen laaksopoimuun. Tajuan, että tämä on se kolo, josta Käränkän silhuetin erottaa muista Kolin vaaroista. Laakson pohjalta haarautuu polku itään. Uteliaisuus voittaa. Pian saavun terassille. Vasemmalla pilkottaa jyrkänteen alla puiden välistä Kortelahden kotimökki, Käränkä-lampi soineen ja kannaksen toisella puolella avautuu Höytiäinen.

Vinkeri-laiva lipuu illan tyvenessä sinessä kesän viimeiselle kiertoajelulle Kelvän saaren ympäri. Aurinko on jo keikahtanut vaaran toiselle puolelle. Kiirehdin eteenpäin.

Huipulla, ikivanhassa, synkässä kuusikossa jurottaa pahkapeikko. Se ei päästä ohitseen. Ilta-auringon kultainen valokiila esittelee peikon aarteita: naavaisia oksia, keloja ja kääpiä. Halaan Käränkän peikkoa ja annan suukon pahkaiselle poskelle. Lupaan tulla pian uudestaan ja niin pääsen jatkamaan matkaa. Hoputan koiria ja laskeudumme pimeä kannoillamme vaaralta.

Kesäaamuna ani varhain usva houkutteli minut lammelle, jonne pääsen saunarannasta tervaveneelläni. Asun Käränkä-lammen ja -vaaran välissä.

Kirsti Hassinen