Minä odotan uutta kevättä kuin hänen katsettaan,
päivää jona verkkokalvo kääntää
valoisan puolensa
ja kukkia alkaa työntyä esiin tuvan seinustalta:
krookuksia
narsisseja
helmililjoja.
Kun kerran roudassa säilyvät elävinä
niiden sipulit
eikö myös minussa ikävän rinnalla
odotus ja ilo.
Minun toivoni on siinä
ettei tässä ole kaikki, että on
tuntemattomia aamuja
tutkimattomia metsiä
vuoria joita ei ole ylitetty
ja uusia pilviä syntyy järven syvyydessä.
Siinä minä lepään, siinä mitä en tiedä.
Yön saranat voitelee
ilo ja hiljaisuus.
(Eeva Tikka, odotus ja ilo)
Olen onnellinen, että saan lähteä opettajantyöstäni silloin, kun se on parasta. Jään kaipaamaan vilpittömiä, aitoja ihmisiä, jotka elävät murrosikäänsä. En ajattele jääväni eläkkeelle. Nyt on aikaa keskittyä valokuvaamiseen ja kirjoittamiseen. Tämä kevät on lupauksen vihreä.
Hieman Junnu Vainiota muunnellen:
Kerran kulkija kuusitoistavuotias olin minäkin aikoinani
luulin silloin jo vähintään puolikas meni kaikista unelmistani
sä et usko mua nyt mutta lupaan sen vielä unelmoi myös kuusikymppinen
Ystävät, taas on kevät ja aika juhlia! Tervetuloa Kontiolahden avantouimareiden saunalle toukokuun toisena päivänä klo 18 lähtien. Tule, jos sopii aikatauluun. Pukeudu lämpimästi, istumme nuotiolla ja saamme toivottavasti ihailla auringonlaskua Höytiäiselle. Välillä voi lämmitellä suuressa saunassa ja pulahtaa järveen. Tapaamisiin avannolla tai ilman!
Kuvia synttäreiltä
