Irene in memoriam
s. 1.3.1990 k.11.1.2005
Kauas koirat karkaavat
Kauas koirat karkaavat,
tuntureille,
villipeuralaumojen perässä,
uniesi elotuntureille.
-----
Kauas, kauas,
pilvipeurojen paimeneksi,
kaukaa haukku raikuu.
-----
Kauas koirat karkaavat,
sinituntureille, kauas.
Viimeisen tunturin taakse,
valkopilvien kaitsijoiksi.
11.1.2005 Veikko Lilja
Kiitos Irene pitkästä, uskollisesta vaelluksesta kanssamme.
Viimeisenä viikkona eivät jalkasi enää totelleet tahtoasi,
mutta silmissäsi säilyi loppuun asti pilke ja häntä liplatti iloisesti.
Pilvipolun koirat ovat menettäneet kuningattaren, jonka arvovaltaa
kukaan ei koskaan kyseenalaistanut.
Onnelliset muistot lohtunamme päästämme sinut paimentamaan pilvipeuroja.
Kirsti, Veikko, Taneli, Aatos, Johannes ja Laura, Laura ja Iro, Lilli, Taiku, Tyyni, Pepe, Riina, Saaga, Tsahpi, Cikki, Silva ja Pipari
Onnenhetkiä Irenen kanssa
Ylistys suolle ja vanhoille koirille
Irene, älä lähde!
Paimensukuisten syyslaulu